Talven kylmimpänä aikana sähköä on kulunut Suomessa yllättävän paljon, vaikka talouden taantuman pitäisi vähentää sähkön kulutusta. Talvikauden tehohuippuihin lama ei ole kuitenkaan vaikuttanut. Tämän talven huipputehon tarve — reilut 14 000 megawattia — on korkein teho kolmeen vuoteen. Suomen ennätyslukemat 14 921 megawattia saavutettiin vuonna 2007.

Tehontarve lisää sähköenergian kysyntää, jolloin myös tehoreservissä olevat voimalaitokset käynnistetään. Tehoreservissä olevien voimalaitoksien käyttäminen on selvästi kalliimpaa kuin tavanomaisten perusvoimaa tuottavien voimalaitosten. Tämä kaikki heijastuu sähkömarkkinoilla sähkön hintaan. Syntyy hintapiikkejä, jolloin sähkö maksaa moninkertaisesti sen mitä keskimäärin. Talven korkein hintapiikki oli 17.12. Tuolloin tukkusähkö maksoi pohjoismaisilla markkinoilla kahden tunnin ajan 1 400 euroa megawattitunnilta, kun viime vuoden keskihinta oli noin 37 euroa megawattitunnilta. Suomessa hintapiikin kustannuksiksi on arvioitu 160 miljoonaa euroa — pohjoismaisella tasolla 500 miljoonaa euroa. Hintapiikki osoittaa, että sähkömarkkinat toimivat, mutta samalla se paljastaa kapasiteetin niukkuuden.

Tehohuipun aikana käytettävissä olevan voimalaitoskapasiteetin määrä on ratkaisevassa asemassa. Varsinaista pulaa kapasiteetista ei ole ollut, mutta niukkuutta sen sijaan on havaittavissa. Juuri kapasiteetin
niukkuus ja tarve käynnistää kalliita varavoimalaitoksia nostavat sähkön hintaa tehohuipun aikana. Ongelma voidaan korjata rakentamalla lisää uusia voimalaitoksia.

Vanhoja voimalaitoksia on poistumassa Suomesta noin 5 000 megawatin tehoa vastaava määrä vuoteen 2030 mennessä. Samalla sähkön kulutuksen arvellaan kasvavan, kun yhteiskunta toipuu lamasta ja yhteiskunnan toiminta sähköistyy entisestään. Tämä lisää uusien voimalaitosten tarvetta. Uusien lisäinvestointien tarpeeksi Suomessa on laskettu 7000—8000 megawattia vuoteen 2030 mennessä. Pakkaspäi- vien tehontarpeen taas arvioidaan olevan tuolloin 16 500—18 500 megawattia.

Pohjoismaissa kylmä talvikausi ja tehohuiput ajoittuvat yleensä samoihin hetkiin. Vaikka siirtoyhteyksien vahvistaminen yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla voisi antaa osan naapurimaiden voimalaitoskapasiteetista tehohuippujen aikaan naapureiden käyttöön, ei tämä käytännössä aina onnistu — kaikki pohjoismaat kärsivät voimalaitoskapasiteetin niukkuudesta tehohuippujen aikana. Siksi kansallisen voimalaitoskapasiteetin lisääminen on käytännössä paras keino turvata tehon tarve.

Muita Energiauutisten 1/10 aiheita:

Energia-alan mainetalkoot käynnistyvät: Hyvä maine on menestystekijä

Epäonnistuiko ilmastokokous? Kööpenhaminan krapula

Nord Pool Spot hakee kasvua

Ydinvoima palaa Italiaan

Varkauden Aluelämpö Oy: Varkaus ei kylmene teollisuuden tavoin

Lammaisten Energia: Pienen on toimittava tehokkaasti

Alan hommissa: Toiveammattina projektiesimies

Kuusakoski tekee jätteistä polttoainetta — Oma biolämpölaitos rakenteille

Talven kylmimpänä aikana sähköä on kulunut Suomessa yllättävän paljon, vaikka talouden taantuman pitäisi vähentää sähkön kulutusta. Talvikauden tehohuippuihin lama ei ole kuitenkaan vaikuttanut. Tämän talven huipputehon tarve — reilut 14 000 megawattia — on korkein teho kolmeen vuoteen. Suomen ennätyslukemat 14 921 megawattia saavutettiin vuonna 2007.

Tehontarve lisää sähköenergian kysyntää, jolloin myös tehoreservissä olevat voimalaitokset käynnistetään. Tehoreservissä olevien voimalaitoksien käyttäminen on selvästi kalliimpaa kuin tavanomaisten perusvoimaa tuottavien voimalaitosten. Tämä kaikki heijastuu sähkömarkkinoilla sähkön hintaan. Syntyy hintapiikkejä, jolloin sähkö maksaa moninkertaisesti sen mitä keskimäärin. Talven korkein hintapiikki oli 17.12. Tuolloin tukkusähkö maksoi pohjoismaisilla markkinoilla kahden tunnin ajan 1 400 euroa megawattitunnilta, kun viime vuoden keskihinta oli noin 37 euroa megawattitunnilta. Suomessa hintapiikin kustannuksiksi on arvioitu 160 miljoonaa euroa — pohjoismaisella tasolla 500 miljoonaa euroa. Hintapiikki osoittaa, että sähkömarkkinat toimivat, mutta samalla se paljastaa kapasiteetin niukkuuden.

Tehohuipun aikana käytettävissä olevan voimalaitoskapasiteetin määrä on ratkaisevassa asemassa. Varsinaista pulaa kapasiteetista ei ole ollut, mutta niukkuutta sen sijaan on havaittavissa. Juuri kapasiteetin
niukkuus ja tarve käynnistää kalliita varavoimalaitoksia nostavat sähkön hintaa tehohuipun aikana. Ongelma voidaan korjata rakentamalla lisää uusia voimalaitoksia.

Vanhoja voimalaitoksia on poistumassa Suomesta noin 5 000 megawatin tehoa vastaava määrä vuoteen 2030 mennessä. Samalla sähkön kulutuksen arvellaan kasvavan, kun yhteiskunta toipuu lamasta ja yhteiskunnan toiminta sähköistyy entisestään. Tämä lisää uusien voimalaitosten tarvetta. Uusien lisäinvestointien tarpeeksi Suomessa on laskettu 7000—8000 megawattia vuoteen 2030 mennessä. Pakkaspäi- vien tehontarpeen taas arvioidaan olevan tuolloin 16 500—18 500 megawattia.

Pohjoismaissa kylmä talvikausi ja tehohuiput ajoittuvat yleensä samoihin hetkiin. Vaikka siirtoyhteyksien vahvistaminen yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla voisi antaa osan naapurimaiden voimalaitoskapasiteetista tehohuippujen aikaan naapureiden käyttöön, ei tämä käytännössä aina onnistu — kaikki pohjoismaat kärsivät voimalaitoskapasiteetin niukkuudesta tehohuippujen aikana. Siksi kansallisen voimalaitoskapasiteetin lisääminen on käytännössä paras keino turvata tehon tarve.

Muita Energiauutisten 1/10 aiheita:

Energia-alan mainetalkoot käynnistyvät: Hyvä maine on menestystekijä

Epäonnistuiko ilmastokokous? Kööpenhaminan krapula

Nord Pool Spot hakee kasvua

Ydinvoima palaa Italiaan

Varkauden Aluelämpö Oy: Varkaus ei kylmene teollisuuden tavoin

Lammaisten Energia: Pienen on toimittava tehokkaasti

Alan hommissa: Toiveammattina projektiesimies

Kuusakoski tekee jätteistä polttoainetta — Oma biolämpölaitos rakenteille