arrow_backward Uutisarkisto

Kaffepaussi -bloggaus: 30 vuoden tarina

Mitä kolmenkymmenen vuoden aikana ehtii kokea? Voi tavata joulupukin 30 kertaa ja saada lahjaksi 30 paria isoäidin kutomia villasukkia — kerätä siis melkoisen otoksen suomalaista käsityöperinnettä. 30 vuodessa ehtii myös julkaista 30 vuosikertaa Energiauutiset-lehteä, kirjoittaa 30 juttua vuotuisesta sähkön ja kaukolämmön tuotannosta ja todeta 30 kertaa, että ulkolämpötila on ainoa kaukolämmön kulutukseen vaikuttava tekijä. Luulisi tässä ajassa oppivan ulkolämpötilan mahtavan voiman.

Minä tein tämän kaiken Adato Energia Oy:n palveluksessa — ja teen sitä yhä. Sattumalta työrupeamani Adatossa on yhtä pitkä kuin koko Adaton historia. Ensi vuoden tammikuussa kirjoitan Energiauutisiin 31. kerran, että ulkolämpötila on merkittävin kaukolämmön kulutukseen vaikuttava tekijä — muistakaa lukea tuleva juttuni. Se voi yllättää.

Ulkolämpötilan vankasta asemasta huolimatta muutos ei ole hylännyt minua. Äkkiseltään konservatiiviselta vaikuttava energiatoimiala on ehditty myllätä 30 vuoden aikana ylösalaisin useampaan kertaan. Takkiakin on käännelty sujuvasti. Muutos on satuttanut, nöyryyttänyt, pakottanut, mutta tuonut myös uusia mahdollisuuksia ja älyjen välähdyksiä. Twist, jive, discohumppa ja pogoaminen on jo koettu — mitä huomenna tapahtuu moshaamiselle ja flossaukselle?

Vuosikymmeniä sitten Energiauutisetkin yritti todistella, että ilmastonmuutos ei ole ihmisten aiheuttamaa. “Kauppa- ja teollisuusministeri etsii helpotusta ilmastovaivoihin” -otsikko Energiauutisissa huolimattomasti luettuna ihastutti ja vihastutti. Turpeestakin yritettiin vääntää hitaasti uudistuvaa biopolttoainetta, kunnes joku äkkäsi, että myös kivihiili uudistuu, kunhan odotetaan riittävän kauan.

Kun Suomi avasi sähkömarkkinansa, oli yksi ensimmäisistä toimista sähkön myynnin ja verkkoliiketoiminnan eriyttäminen. Toimiala pisti rajusti hanttiin ja Energiauutiset säesti. “Hei me eriytetään” -juttu pahoitti mieliä kauppa- ja teollisuusministeriössä, mutta lehti sai mainetta. Kaikesta huolimatta eriyttäminen toteutettiin. Mitä laitoimme silloin leivälle, kun sähköverkkoja ei oltu eriytetty?

Ydinjätteiden loppusijoitus Euroopassa ja hyödykkeiden vapaan liikkumisen periaate saivat myös osansa toimituksen luovuudesta. Koska Suomessa on maailman paras peruskallio, niin eikö suomalaisen kallioperän voisi porata täyteen reikiä ja vuokrata niitä loppusijoituspaikoiksi keskieurooppalaisille ydinvoimayhtiöille. Ydinjätteethän ovat Keski-Euroopassa ratkaisematon ongelma, joten suomalaiset voivat pyytää reikien vuokraamisesta niin paljon rahaa kuin vain kehtaavat. “Euroopan ydinjätteet Suomeen — kansaneläkkeet kaksinkertaisiksi” -ohjelmalla kansalaisetkin saataisiin mukaan. Juttu ei koskaan edennyt tätä pidemmälle. Päällikkö totesi, että osaatte kyllä olla luovia, mutta usein väärissä paikoissa.

Tyttärenpoikani kysyi minulta kerran, että mitä minä teen työkseni. Vastasin, että olen Suomen merkittävin kaukolämpöjuttuja kirjoittava journalisti. — Onko se jotain suurta, poika kysyi. Totesin, että eipä taida olla. — Niin arvelinkin, poika sanoi.

Tarvitseeko asioiden näyttää suurilta ennen kuin niillä on merkitystä? Koolla ei ole silloin väliä, kun maailmaa katsoo avaruudesta — silloin suomalainen energiapolitiikkakin näyttää pieneltä, mutta perspektiivi on suunnaton. Tämän tietävät myös kaikki suomalaisen energia-alan ytimessä työskentelevät. Ydin onkin oivallinen paikka tutustua kaikkiin niihin ihmeellisyyksiin, mitkä pitävät kansakuntien energiajärjestelmiä pystyssä — ja samalla kansakuntia. Todellista friikkikamaa.

30-vuotias auto siirretään yleensä museorekisteriin. Se on museoesine, mutta puisen ilmajohtopylvään parasta ennen päivä on vasta 50-vuoden iässä. Lapin olosuhteissa puupylväs voi sitä paitsi keloontua jopa ikuiseksi, vaikka viranomainen ei tätä kelpuutakaan sähköverkkoinvestointien perustaksi. Koska energia-ala on tottunut investoimaan pidemmälle kuin muutaman kymmenen vuoden päähän, on 30-vuotias energia-alan näkökulmasta vielä pirteä, utelias ja uudistumishaluinen.

Energia-alan koulutusta, viestintää ja tietopalveluita tuottava Adato Energia Oy täyttää tänä syksynä 30 vuotta.


Kynäilijä:

Energiauutisten toimituspäällikkö Petri Sallinen